Tämä artikkeli on osa laajempaa artikkelisarjaa, jossa käsitellään Hovin Pöydänjalkamallin jokainen osa-alue erikseen. Tutustu myös muihin mallin osa-alueisiin: johdanto, kulttuuri, menetelmät ja arkkitehtuuri, teknologia ja työkalut, organisointi ja osaaminen.
Edellisessä osassa esittelimme kokonaiskuvan mallista. Nyt syvennymme sen perustaan: strategiaan ja johtamiseen – siihen, miten suunta määritetään ja miten se viedään käytäntöön.
Strategia ja johtaminen toimivat Pöydänjalkamallissa lattiana, jonka varaan koko pöytä rakentuu. Ne muodostavat yhden mallin tärkeimmistä, ellei jopa tärkeimmän, osa-alueen. Kuten pöytä tarvitsee tukevan pohjan pysyäkseen pystyssä, myös tietojohtaminen vaatii selkeää suuntaa ja vahvaa johtamista.
Digitalisaation aikakaudella tieto on noussut organisaatioiden keskeisimmäksi pääomaksi. Datan arvo ei kuitenkaan toteudu itsestään, vaan merkitys syntyy vasta, kun organisaatio kykenee johtamaan dataa.
Ilman strategista otetta ja aktiivista johtajuutta datatyö uhkaa jäädä hajanaiseksi, teknologialähtöiseksi tai satunnaiseksi kokeiluksi. Vain selkeä strategia ja sitoutunut johto voivat muuttaa datan käytön tavoitteelliseksi ja vaikuttavaksi toiminnaksi.
Strategia antaa suunnan tiedon käytölle
Jokainen menestyksekäs tietoon perustuva päätös alkaa selkeästä strategiasta. Ilman strategiaa datan hyödyntämisen ponnistelut jäävät helposti hajanaisiksi. Organisaatiot saattavat investoida uuteen teknologiaan tai kerätä valtavia määriä dataa, mutta ilman yhteistä suuntaa nämä toimet eivät välttämättä tuota toivottuja hyötyjä.
Strategia toimii kompassina, joka ohjaa datatyötä oikeaan suuntaan – kohti organisaation keskeisiä tavoitteita. Se myös sitoo datan hyödyntämisen osaksi arjen toimintaa, ei vain yksittäisten analyytikkojen tai projektien varaan.
Käytännössä hyvä datastrategia vastaa ainakin seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä datalla halutaan saavuttaa?
- Mitä tietoa tarvitaan ja miksi?
- Miten dataa kerätään ja hallitaan?
- Kuka omistaa ja vastaa mistäkin tiedosta?
- Millä tavoin datan käytöstä tehdään osa arkea?
Kun datan rooli on kirkas organisaation toiminnassa, on helpompi priorisoida oikeita hankkeita: keskitytään niihin projekteihin, jotka tukevat yrityksen visiota ja päämääriä. Yhtä lailla strategia rajaa pois tekemistä, joka ei ole linjassa organisaation tavoitteiden kanssa. Ilman tätä suodatinta tekeminen voi ajautua sivuraiteille: tehdään paljon, mutta ei välttämättä oikeita asioita.
On syytä muistaa, että datastrategia ei ole irrallinen suunnitelma tai IT-osaston sisäinen dokumentti, vaan olennainen osa koko liiketoiminnan strategiaa ja sen ytimessä olevia tavoitteita. Käytännössä tehokkain datastrategia rakentuu sekä johdon ja henkilöstön että liiketoiminnan ja IT:n yhteistyönä. Kun strategia syntyy johdon, tiedon tuottajien ja tiedon käyttäjien yhteisenä ponnistuksena, kaikki osapuolet sitoutuvat siihen paremmin.
Parhaimmillaan strategia on käytännön tekemistä ohjaava tekijä jokapäiväisessä työssä. Se luo siis ensisijaisesti suunnan: kertoo mitä tavoittelemme tiedon avulla ja miten sinne aiomme päästä.
Lopulta strategian on tarkoitus innostaa ja motivoida. Sen tulee olla kunnianhimoinen mutta samalla uskottava. Organisaatiolla on oltava ”pää pilvissä, mutta jalat maassa” – rohkeat datatavoitteet, mutta konkreettinen polku niiden saavuttamiseksi. Innostava datastrategia herättää tunteen, että olemme rakentamassa jotain uutta ja parempaa. Kun työntekijät aidosti haluavat viedä strategiaa eteenpäin, se ei enää ole paperi, vaan osa organisaation arkea.
Johtaminen tekee strategiasta totta
Moni datastrategia kaatuu siihen, että sen toimeenpano jää puolitiehen. Tämä johtuu usein siitä, ettei muutosta ole johdettu kunnolla. On elintärkeää, että datastrategialle on nimetty vastuuhenkilöt, selkeät tavoitteet, resurssit ja mittarit.
Johtamista tarvitaan kaikilla organisaation tasoilla:
Strategisella tasolla ylin johto luo vision ja strategian datan hyödyntämiselle. Johto osoittaa suunnan: data nähdään strategisena voimavarana, jolle asetetaan selkeät tavoitteet. Strategisella tasolla päätetään myös resurssien allokoinnista. Investoidaanko datainfrastruktuuriin, perustetaanko Chief Data Officerin rooli tai käynnistetäänkö laaja analytiikkaohjelma. Ylin johto on vastuussa siitä, että datan hyödyntäminen on integroitu organisaation kokonaissuunnitelmaan eikä ole irrallinen sivujuonne.
Taktisella tasolla keskijohto ja tiimien vetäjät muuttavat strategian konkreettisiksi hankkeiksi, projekteiksi ja toimintamalleiksi. He toimivat sillanrakentajina strategian ja arjen välillä. Keskijohdon tehtävänä on varmistaa, että dataprioriteetit todella näkyvät projekteissa: esimerkiksi myyntiosaston johtaja huolehtii, että myynnin prosesseissa hyödynnetään dataa asiakasanalytiikasta. Tällä tasolla luodaan myös käytännön toimintamallit, esimerkiksi määritellään data governance -käytännöt ja nimetään vastuuhenkilöt.
Operatiivisella tasolla tapahtuu puolestaan käytännön toteutus. Tämä on yksittäisten tiiminvetäjien, asiantuntijoiden ja työntekijöiden taso. Vaikka emme perinteisesti ajattele jokaisen työntekijän olevan ”johtaja”, datakulttuurin näkökulmasta jokainen voi toimia omalta osaltaan tiedolla johtamisen periaatteiden mukaisesti.
Operatiiviset esihenkilöt, kuten Scrum Masterit, vastaavat siitä, että heidän tiiminsä hyödyntävät saatavilla olevaa dataa päätöksissään päivittäin. He antavat myös palautetta ja kehitysideoita ylemmille tasoille. Yksilötasolla operatiivinen johtaminen näkyy itseohjautuvuutena: työntekijä tekee dataan perustuvia aloitteita, esimerkiksi analysoi omaa työtään parantaakseen tehokkuutta tai jakaa kollegoille oivalluksia asiakasdatasta.
Strategia elää todeksi vasta, kun jokaisella organisaation tasolla toimitaan sen mukaisesti. Johto luo vision, keskijohto jalkauttaa, ja asiantuntijat sekä tiimit vievät käytännön toteutuksen maaliin – yhdessä samaan suuntaan.
Strategia ja johtaminen käytännössä
Jotta strategia ja johtaminen eivät jää vain abstrakteiksi periaatteiksi, niiden on heijastuttava päivittäisessä toiminnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi:
- Yhteisiä datastrategiaprosesseja, joissa liiketoiminta ja IT ovat molemmat mukana
- Yhteistä kieltä ja jaettua visiota, jonka kautta eri yksiköt ymmärtävät datan merkityksen omassa työssään
- Johdon esimerkkiä, jossa päätöksiä tehdään tietoon perustuen – ei vain intuitioon luottaen
- Toimintamalleja ja rakenteita, jotka tukevat jatkuvaa datan hyödyntämistä arjessa: mittarit, ohjeistukset, palautekäytännöt
Arjen käytännöt luovat kulttuuria, jossa strategia ei jää seinälle ripustetuksi julisteeksi, vaan alkaa näkyä tavassa tehdä työtä yhdessä. Kyse ei ole vain yksittäisistä projekteista tai teknisistä ratkaisuista, vaan siitä, miten ihmiset toimivat ja tekevät päätöksiä.
Organisaatiot, jotka onnistuvat yhdistämään strategisen ajattelun, arjen johtamisen ja konkreettisen datatyön, pystyvät kehittämään datasta pysyvän kilpailuedun.
Tiedolla johtaminen ei ole mahdollista ilman johtamista tiedolla. Johto voi joko mahdollistaa tai estää kehityksen.
Vahva perusta kantaa pitkälle
Tietojohtamisen viitekehyksessä, kuten Hovin Pöydänjalkamallissa, strategia ja johtaminen eivät ole vain yksi elementti muiden joukossa – ne ovat koko mallin perusta, jonka päälle kaikki muu rakentuu.
Kun perusta on vankka, organisaatio voi turvallisesti rakentaa ”pöydänjalat”: menetelmät, teknologiat, organisoinnin ja osaamisen tukemaan datavetoista toimintaa. Ilman harkittua strategiaa ja sitoutunutta johtajuutta organisaation datainvestoinnit ja kehityshankkeet jäävät irrallisiksi, eikä datakulttuuri pääse kukoistamaan.
Tiedolla johtamisen kehittäminen vaatii rohkeutta, kykyä suunnitella ja tahtoa uudistaa. Kun strategia antaa suunnan ja johtaminen luo sitoutumisen, syntyy organisaatio, jossa tiedolla on selkeä merkitys. Data ei ole enää vain järjestelmissä makaavaa raaka-ainetta, vaan tapa toimia, oivaltaa ja menestyä.
Joel Määttä
