Hei,
Teemme yrityksenä mm datan kehittämiseen liittyvää konsultointia sekä neuvonantoa. Ari Hovi itse on aikanaan kehittänyt kuuluisan Pöydänjalkamallin. Se on viitekehys, jonka avulla datan hyödyntämistä ja siinä onnistumista voidaan tarkastella erillisten osa-alueiden kautta.
Pöydänjalkamallin osa-alueet ovat:
– Datastrategia
– Arkkitehtuuri + menetelmät
– Työn organisointi
– Työkalut + teknologia
Vertaus pöydänjalkoihin tulee pöydän neljästä jalasta: mikäli jalkoja on vain yksi tai kaksi, pöytä ei pysy lainkaan pystyssä. Jos jalkoja on kolme, pysyy se jotenkuten pystyssä, mutta on vaarassa kaatua.
Kirjoitamme nyt neljän blogin sarjan, jossa käymme läpi jokaisen alueen yksityiskohtaisemmin läpi.
Blogisarjan aloittaa strategiakonsulttimme Suso Kolesnik ja aiheena on datastrategia.
Elävä datastrategia innostaa ja sitouttaa rankentamaan yhteistä tietokulttuuria
Kun datastrategia lähtee organisaation liiketoimintastrategiasta ja syntyy tiedon tuottajien, käyttäjien ja johdon yhteisponnistuksena, on sillä parhaat mahdollisuudet toteutua myös käytännössä.
Strategia-sanaa käytetään nykyään niin monella tapaa, että sen alkuperäinen merkitys on hämärtynyt. Strategia liittyy sodankäyntiin ja se on oppi nimenomaan sodan voittamisesta. Se on sotasuunnitelma.
Suunnitelman tekee sotapäällikkö yhdessä kenraaliensa kanssa ja se jalkautetaan sotatantereelle armeijan hierarkisia sääntöjä ja järjestystä noudattaen. Olennaista on, että joukoilla on yhteinen päämäärä ja mahdollisimman yhdenmukainen ajattelu sodanjohdon kanssa.
Jo tässä on sodanjohdolle haastetta, mutta niin kuin tiedämme, tilanne taistelutantereilla ei pysy samana, vaan muuttuu alinomaan: maasto ja säätilat vaihtelevat, joukkojen kunto ja moraali ovat epävakaita, ja ennen kaikkea vihollisen suunnitelmat elävät. Lopputuloksena toimintaa on kyettävä muuttamaan nopeastikin. Tehtyä strategiaa on vaihdettava tai päivitettävä, muuten seuraa tappio.
* * *
Tuntuuko yllä oleva tutulta organisaatioelämästä?
Olen nähnyt arvovaltaisia tutkimuksia, joiden mukaan ylin johto saa olla hyvinkin tyytyväinen, jos sen ”sotasuunnitelmasta” eli strategiasta saadaan toteutettua kymmenisen prosenttia. Loppu jää toteutumatta. Syynä ovat paitsi puutteellinen viestintä ja ihmisten sitouttaminen myös se, että kun toimintaympäristö muuttuu, fiksut ihmiset kentällä sopeuttavat toimintaansa todellisuuteen, eivät strategiaan.
Strategiasuunnitelma ja käytännön toiminta eivät kohtaa.
Tarkoittaako tämä, että koko strategiatyö olisi turhaa?
Mielestäni ei. Johdon on ajateltava ja toimittava strategisesti; sillä on oltavat iso kuva nykytilanteesta ja yhteisestä päämäärästä ja siitä, miten päämäärään päästään. Ja nämä sen kyettävä viestimään innostavasti henkilöstölle niin, että suunnitelmat saadaan käytäntöön.
Monissa organisaatioissa puhutaankin rollaavasta tai ketterästä strategiasta, tai strategia-sana on hylätty kokonaan ja toimintaa ohjaavat sen sijaan esimerkiksi vahvasti sisäistetty toiminnan tarkoitus, missio, tai jopa arvot. Etenkin start up -ympäristössä suunnitelmien on pystyttävä muuttamaan ketterästi; perinteiset strategiaprosessit ovat hektisissä toimintaympäristöissä liian jähmeitä.
Toisaalta harvassa organisaatiossa strategiasuunnitelmat laaditaan enää johdon nurkkahuoneessa tai Lapin seminaareissa. Henkilöstö pyritään aktivoimaan mukaan strategiatyöhön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tavat ovat moninaiset: kyselyt, haastattelut, erilaiset työpajat ja ”varjostrategiat”. Oleellista on, että jokainen kokee tulleensa kuunnelluksi, se sitouttaa.
Kunkin organisaation onkin tykönään syytä pohtia, mikä on sille paras ja ominainen tapa suunnitella tulevaisuutta. Yhtä kaikille sopivaa sapluunaa ei ole.
* * *
Tapasin jokin aika sitten suuryrityksen toimitusjohtajan, joka määritteli tärkeimmiksi tehtävikseen ihmisten ja datan johtamisen.
Mielestäni tässä kiteytyksessä on suuri viisaus: datavetoista liiketoimintaa ei synny ilman ihmisiä, eikä tiedolla ole mitään merkitystä ilman sitä tuottavia ja käyttäviä ja sen avulla johtavia ihmisiä. Data on ihmisiä varten, eivätkä ihmiset dataa varten.
Samalla lailla, kun Ari Hovissa puhumme datastrategiasta, emme näe sitä irrallaan organisaation visiosta, missiosta, arvoista ja strategisista tavoitteista. Työmme lähtee aina asiakasorganisaation ominaispiirteistä ja tilanteesta, johon muutosta strategialla haetaan.
Ideaalitapauksessa datastrategia on organisaation oman liiketoimintastrategian osa tai jatkumo, joka määrittelee datan merkityksen ja roolin organisaatiolle tärkeiden tavoitteiden saavuttamisessa ja palvelee strategiaa toteuttavia ihmisiä.
Lähtökohtamme on, että datastrategia syntyy yhdessä organisaation johdon ja datan käyttäjien kanssa ja että se puhuu liiketoiminnan kieltä, joka on kaikkien ymmärrettävissä. Datastrategian painopisteet ovat yhtä organisaation prioriteettien kanssa. Mikään datastrategian linjaus ei voi olla itseisarvoisesti vain datan ehdoilla tehty tai vain sitä palveleva.
Liiketoiminnan kieli tarkoittaa myös, että käytämme yleistajuisia ja selkeitä ilmaisuja ja vältämme viimeiseen asti alan erikoistermejä. Jos niitä joudutaan käyttämään, niiden merkitys avataan.
Vain näin varmistamme johdon tuen datastrategialle.
Koko organisaation ja ennen kaikkea datastrategiaa toteuttavien tuki taas voitetaan selkeällä ja yksinkertaisella viestinnällä sekä riittävän konkreettisesti määritellyillä toimenpiteillä, joilla strategiaa viedään käytäntöön.
Datastrategian keskeiset linjaukset tiivistetään ymmärrettäviksi ja helposti omaksuttaviksi iskulauseiksi, jotka jäävät elämään. Samalla tapaa haettu muutos pilkotaan arjen tekemisiksi, jotka vievät kokonaisuutta tavoiteltuun suuntaan.
Strategiasta on saatava innostava, kiinnostava ja haluttu. Sen oltava kunnianhimoinen ja kehityshakuinen, yllättäväkin, mutta kuitenkin riittävän realistinen, jotta se motivoi toimintaan.
Meillä on oltava pää pilvissä mutta jalat maassa.
* * *
Yksi arvoistamme Ari Hovissa on, että pyrimme siirtämään osaamistamme ja kokemustamme asiakasorganisaatioon. Puhumme mestari-kisälli -mallista, jossa voimaannutamme ja valtaannutamme data-ammattilaisia toimimaan entistä ammattimaisemmin liiketoiminnan kanssa.
Yhteisen strategiaprosessin aikana asiakasorganisaatiossa emme tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan keskustelemme ja haastamme Tätä kautta kautta löydämme yhdessä tilanteeseen sopivat etenemistavat ja ratkaisumallit. Haemme ja punnitsemme tietoa ja ajattelemme yhdessä strategisesti.
Toki meillä on käytettävissämme vuosikymmenien kokemus ja viisaus parhaista käytännöistä, joista valitsemme tilanteeseen sopivimmat. Kuitenkin nämä ovat monesti vain lähtökohtia, joiden pohjalta voimme yhdessä asiakkaan kanssa synnyttää uusia, organisaatiolle kilpailuetua rakentavia innovaatioita.
Kun datastrategia ei ole pelkkä konsulttipaperi vaan organisaation muutoksissa elävä ”ihmisten oma strategia”, kestää se paremmin niin säiden ja maaston muutokset kuin koko toimintakenttää ravisuttavat yllätykset, tulevaisuuden mustat joutsenet.
Ystävällisin terveisin,
Suso Kolesnik, Strategiakonsultti.
Ps.
Ps. Ari Hovi järjestää jälleen erittäin ajakohtaisen kurssin Data Mesh-aiheeseen littyen:
Creating Data Products in a Data Mesh, Data Lake or Lakehouse for Use In Analytics
Miten rakennetaan datatuotteita uusilla teknologioilla?
Mike Ferguson on yksi maailman johtavia data-alan teknologia-analyytikoita ollen hyvin perillä uusista trendeistä ja teknologioista. Nyt kannattaa säästää aikaa ja tulla kuulemaan parin päivän ajan, mitä maailmalla tapahtuu ja voisiko sinun organisaatiosi hyötyä alan uusista suuntauksista, kun Data Mesh ja Data Lakehouse. Kuulet käytännön toteutuksista sekä parhaista käytännöistä, tule siis mukaan!
Lisätiedot ja ilmoittautuminen tästä.
