Hei,
Kirjoitan Arin sijaan tällä viikolla ja aiheena on yrityssovellukset, joissa ei ole riittävästi älyä. Kirjoitan aiheesta siksi, että rakennamme parhaillaan omaa sovellusta nimeltä Ellie. Olen siksi kehittäjien kanssa nyt paljon tekemisissä ja jutellut ohjelmistokehityksen filosofiasta.
Yrityksillä on käytössä vino pino yrityssovelluksia, kuten ERP-, CRM-, sekä muita vastaavia operatiivisia järjestelmiä. Ne automatisoivat olemassa olevia prosesseja sähköistämällä ne, kuten kaikki IT-alalla tietävät.
Esimerkiksi laskutusjärjestelmä sisältää laskun luonnin, hyväksynnän kaiken muun tarvittavan. Mikäli haluan tietoa laskutuksesta, niin siirryn ‘Reports & Analytics’ -toimintoon, jonka tyyppinen osa-alue löytyy lähes kaikista ohjelmistoista.
Sieltä saadaan monenlaista tietoa laskujen määrästä, läpimenoajoista sekä muusta laskutukseen liittyvästä. Kaikista ohjelmistoista saadaan siis paljon kaikenlaista dataa ihmisten hämmästelväksi.
Ohjelmistojen käytössä ihminen on kuitenkin se aktiivinen tiedon hakija, tulkitsija sekä päätöksentekijä. Koneelta ei juurikaan tule apuja.
Mutta miksi ohjelmisto ei voisi hieman aktiivisempi osapuoli? Nykyiset ohjelmistot eivät suosittele minulle mitään toimenpiteitä puhumattakaan että ne automaattisesti käynnistäisivät jonkun toiminnon perustuen algoritmeihin. Jos kerran teen saman laskupohjan uudelleen ja uudelleen, eikö ohjelmisto voisi ehdottaa sitä valmiiksi?
Sillä on iso määrä dataa myös muilta käyttäjiltä, mutta se ei tarjoa minulle lainkaan ohjeita, vinkkejä tai suosituksia perustuen muiden käyttäjien toimintaan samassa ohjelmistossa.
Jos ohjelmisto olisi hieman aktiivisempi käyttäjäänsä kohtaan, siinä olisi sitä kuuluisaa tekoälyä (onko tämä vielä sitä ”oikeaa” tekoälyä on toinen kysymys, mutta kutsutaan sitä nyt siksi).
Kuluttajaohjelmistoissa tilanne on tekoälyn suhteen parempi. Esimerkiksi Netflix suosittelee minulle sarjoja joista voisin pitää samoin Amazon ja FB antavat minulle ohjeita perustuen keräämäänsä dataan muilta käyttäjiltä.
Tekoälyn vähyys yritysohjelmistoissa johtuu siitä, että perinteisten isojen yritysohjelmistojen kehittäjät eivät ole yksinkertaisesti ajatelleet tekoälyä eivätkä ymmärrä sitä. Kaikki suuret ja perinteiset teknologiatoimittajat kipuilevat tämän kanssa.
Ohjelmistot ovat kuin ihmisiä, niihin on vaikea lisätä älyä jälkeenpäin. Äly tulee usein geeneissä.
Nyt on tulossa uusi ohjelmistokehityksen sukupolvi, joka muuttaa tämän. Käydään hieman läpi ohjelmistokehityksen historiaa ja paradigmojen muutoksia.
Paradigma 1. Valmisohjelmistot
90-luvulla löivät läpi valmisohjelmistot, joiden toimittajat tarjosivat saman ohjelmistopaketin kaikille asiakkaille.
Tästä oli valtava etu, koska hyväksi todetut ominaisuudet voidaan asentaa kaikille asiakkaille siten, että räätälöintiä tarvitaan hyvin vähän ja sekin on yleensä enemmän konfigurointia kun varsinaisen koodin muokkausta.
SAP, IBM, Oracle ja monet muut olivat tässä suunnannäyttäjiä. Toimittajat tekevät yhä erikoistuneimpia ohjelmistoja ja nykyisin lähes kaikelle tekemiselle on löydettävissä oma sovellus.
Se johti kehitykseen, jota kutsutaan softaistumiseksi. Kehityksen nykyinen huippu on alustalous, joka on muuttanut monen toimialan luonteen lopullisesti, kuten Uber ja Airbnb muuttivat omia toimialojaan.
Paradigma 2. UI/UX ja graafinen käyttöliittymä
PC-koneet tulivat työpöydille ja niitä rupesivat käyttämään myös muutkin kuin ATK-osaajat. Xerox keksi graafisen käyttöliittymän, jonka idean Steve Jobs otti omakseen Applelle. Myös Microsoftin menestys perustui graafisen käyttöliittymän kehittämiseen, jonka tuli olla intuitiivinen.
Steve Jobs erityisesti oli visionääri joka ymmärsi, että käyttöliittymä ei ole vain kiva juttu, vaan oikeasti merkityksellinen osa-alue johon kannattaa panostaa.
Ennen kaikkea mobiiliapplikaatioille tämä on elämän ja kuoleman kysymys, koska kilpailu käyttäjistä ratkaisee menestyksen. Ja käyttäjät hylkäävät välittömästi vaikeasti käytettävän appin. Pari vuotta sitten Uberin sijoittavat pidättivät hengitystään, että miten uusi käyttöliittymä vaikuttaa omistustensa arvoon.
Paradigma 3. Pilvipalvelut
2000-luvulla ohjelmistoja alettiin rakentaa alusta asti pilvipohjaisiksi. Moni silloin aloittanut ohjelmistoyritys keksi, että panostetaan vain pilviratkaisuihin. Yrityspuolelle tätä kutsutaan SaaS (Software as a Service) -malliksi.
Pilviratkaisujen kehitys on meneillään edelleen ja se näyttää olevan vallitseva suunta. Oracle, IBM ja SAP ovat vaikeuksissa, sillä siitä huolimatta, että heillä on pilvipalveluja, kulttuuri ja tekeminen perustuu on-premise ratkaisuihin. Ne eivät ole natiiveja pilviyrityksiä kuten Salesforce tai tietovarastopuolella Snowflake. Nyt Salesforce ja Snowflake ovat päivittäneet kilpailussa vanhat toimijat ja ovat suunnannäyttäjiä.
IBM ja kumppanit joutuvat voimattomina katsomaan kun Amazon ja Google menevät oikealta ja vasemmalta ohi. Alunperin kirjakauppa verkossa on nyt maailman suurin pilvipalvelujen toimittaja!
Paradigma 4. Älykkäät ohjelmistot
Supercell, Amazon ja Netflix edustavat ohjelmistokehityksen uutta sukupolvea. Ja uskon että uusien ohjelmistojen kehitystä tulee ohjaamaan tekoäly entistä vahvemmin.
Väitän, että yritykset jotka ovat perustettu aikaisempien paradigmojen vallitessa eivät kunnolla pysty ottamaan haltuun tekoälyä. Perinteisten ohjelmistotoimittajien on siten todella vaikea integroida tekoälyä kunnolla tarjoamiinsa, koska ne eivät ole tekoälynatiiveja.
Nykyisen paradigman vallitessa haemme ohjelmistoista dataa, luomme raportteja ja teemme sen perusteella päätöksiä. Tulevaisuudessa päätöksenteko tulee yhä enemmän koneellistumaan.
Ohjelmistot voisivat aktiivisesti ohjata käyttäjää perustuen siihen, mitä käyttäjä on ennen tehnyt – tai mitä joku muu vastaavan tyyppinen käyttäjä – ja helpottaa juuri niitä toimintoja, joita käyttäjä näyttää yleisimmin tekevän. Ohjelma muuttaa siis käytöstään todennäköisyyksien mukaan.
Finanssipuoella on nyt jo käytössä automatisoituja luottopäätöksiä, eli saman tyyppisiä toiminnallisuuksia tulee myös muille osa-alueille. Myös Netflix-tyyppinen suosittelu tulee yleistymään yrityssovelluksissa. Lakutusjärjestelmä voisi ilmoittaa käyttäjälleen hyväksymättömistä laskuista tai huomauttaa aikaisessa vaiheessa heikosta kassatilanteen kehittymisestä ja ehdottaa toimenpiteitä.
Google ja Apple panostavat nyt paljon puheella ohjaukseen ja jo nyt osa chatboteista alkaa olla aika kehittyneitä. Ihmisen ja koneen liitto tulee siis muuttumaan interaktiivisempaan suuntaa. Ohjelmistot rupeavat vihdoin reagoimaan tekemiseesi. Ne heräävät uudella tavalla eloon.
Mahdollisuuden ovat lähes rajoittamattomat, jos vaan sovelluksen kehittämisen vaiheessa alamme valmistautua datan tallentamiseen ja hyödyntämiseen.
Täysin toisen kirjoituksen aihe on se, että miten yrityksen selviävät siitä haasteesta, että heillä on käytössään satoja erillisiä älykkäitä ohjelmistoja. Tämähän johtaa siihen, että tiedot ovat entistä enemmän siiloutuneet. Tietysti API-teknologia on yksi keino vastata tähän haasteeseen, eli ohjelmistojen kehittynyt integraatio.
Ystävällisin terveisin,
Johannes Hovi
Ps. Hollantilainen Rick van der Lans tulee jälleen Suomeen vetämään todella ajankohtaisen päivän koulutuksen Datan virtualisoinnista ja siihen liittyvistä teknologioista.
The Logical Data Warehouse: Design, Architecture and Technology 16.10.2018
Datan virtualisointi mahdollistaa eri datalähteiden yhdistämisen lennossa, ikään kuin näkymien kautta. Aihe liittyy teknologioihin, joista Gartner käyttää nimitystä Logical Data Warehouse.
Lue lisää tästä
